Puheenjohtaja, kansanedustaja Paavo Väyrynen: Tervettä järkeä ilmastopolitiikkaan

Osallistuin torstaina Sitran, WWF:n ja Helsingin Sanomien järjestämään eduskuntapuolueiden puheenjohtajien paneelikeskusteluun Helsingin Sanomatalossa.

Tässä on mallia Yleisradiolle, jonka hallintoneuvosto on yrittänyt pudottaa minut pois eduskuntapuolueiden puheenjohtajille järjestettävistä vaaliohjelmista. Päätöksestä on kanneltu Eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Vastaisen varalle olen tehnyt kansalaisaloitteen Yleisradiosta annetun lain muuttamiseksi siten, että puolueiden tasapuolinen kohtelu sen vaaliohjelmissa turvataan. Se on nyt allekirjoitettavissa verkkosivulla https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3883.

Sanomatalon keskustelun voi katsoa kokonaisuudessaan verkko-osoitteesta Pohjantähtilehti.fi

Keskustelun pohjana oli joukko ennusteita ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja yksityiskohtaisia vaatimuksia toimenpiteiksi, joilla sitä pitäisi torjua.

Loppupuheenvuorossa meitä pyydettiin kertomaan, miksi omaa puoluettamme tulisi äänestää. Vastasin, että Tähtiliike kyseenalaistaa sen yhden totuuden, jota ilmastopolitiikassa julistetaan.

Ilmasto on monimutkainen kokonaisuus, johon vaikuttavat monet tekijät. Suomen vaikutus ilmastonmuutokseen ja sen torjumiseen on häviävän pieni. Suomalaisia ei pidä kiusata ja syyllistää, eikä pidä ryhtyä kansantaloudellisesti järjettömiin toimenpiteisiin, kuten sähköautoilun voimakkaaseen edistämiseen tai turvetuotannon lopettamiseen.

Ilmastonmuutospolitiikkaa on tarkasteltava laajasta kansainvälisestä näkökulmasta. On tehtävä kaikki mahdollinen ilmastonmuutoksen torjumiseksi eurooppalaisella tasolla ja maailmanlaajuisesti.

Kun Neuvostoliitto ja Varsovan liitto kolme vuosikymmentä sitten hajosivat, Suomi ryhtyi rahoittamaan ympäristöinvestointeja Venäjän puolella ja Baltian maissa, kun laskettiin, että tämä on tehokkain tapa suojella Suomen omaa ympäristöä. Tultuaan vuoden 1995 alussa EU:n jäsenmaaksi, Suomi ryhtyi toteuttamaan samaa politiikkaa sen puitteissa.

Näin pitää nytkin ajatella. On luotava kansainvälinen järjestelmä, jonka puitteissa kehittyneet teollisuusmaat voivat rahoittaa kehitysyhteistyövaroin ja muita kanavia käyttäen ilmastonmuutosta hidastavia hankkeita siellä, missä niiden vaikuttavuus on suurinta.

Ilmastopoliittinen keskustelu tuo mieleen uskonnolliset herätysliikkeet, joissa myöhäisheränneet usein todistavat kiivaimmin.

Maailmanlaajuiset ympäristöongelmat tulivat laajaan tietoisuuteen jo 1970-luvun alussa, jolloin Rooman klubi julkaisi raporttinsa ”Kasvun rajat”. Sen innoittamana kirjoitin vuonna 1974 ilmestyneen kirjani ”On muutoksen aika”. Teos on luettavissa sähköisenä kotisivuni paavovayrynen.fi kautta.

1970-luvulla yhdistimme toisiinsa Ruotsin Keskustapuolueesta Suomeen levinneen vihreän aallon ja alkiolaisen ihmisyysaatteen, joka nojautuu henkisiin, hengellisiin ja yhteisöllisiin arvoihin. Materialismi on tuhoisaa sekä luonnolle että ihmisille.

Syntyi kestävän kehityksen periaatteisiin nojautuva ohjelma, joka nosti Keskustan 1980-luvun lopulla Suomen suurimmaksi puolueeksi.

Tätä politiikkaa olen siis lähes 50 vuoden ajan toteuttanut, ja se on myös Tähtiliikkeen politiikan perusta.

Tähtiliikkeen vaalilause on ”Terve Suomi”. Toimimme köyhyyden poistamiseksi ja luonnontaloudellisesti, yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen edistämiseksi koko Suomessa. Edistämme kestävää, tervettä kehitystä myös Euroopassa ja maailmanlaajuisesti.

”Terve Suomi” on hyvä iskulause myös sen vuoksi, että Suomen politiikassa tulee olla tervettä järkeä. Ilmastopoliittisessa keskustelussa sitä nyt erityisesti tarvitaan.

TÄHTILIIKE TIEDOTTAA

Seitsemän tähden liike rp on nimennyt uusia kansanedustajaehdokkaita. Aikaisemmin nimetyistä 70 ehdokkaasta kaksi on luopunut henkilökohtaisista syistä. Nyt on nimetty 33 ehdokasta, joten kokonaismäärä on 101.

 

Ehdokkaiden hankinta jatkuu mm. puolueen puheenjohtajan puhetilaisuuksien yhteydessä. Tavoitteena on täysi ehdokasmäärä kaikissa manner-Suomen vaalipiireissä.

 

Myös Euroopan parlamentin vaaleihin on ryhdytty hankkimaan ehdokkaita.

 

Molempien vaalien ehdokkuutta voi hakea täyttämällä lomake Tähtiliikkeen kotisivulla (seitsemäntähdenliike.fi).

 

Nimetyt ehdokkaat tästä linkistä: Kansanedustajaehdokkaat

 

 

 

 

TÄHTILIIKE TIEDOTTAA

Kansalaisaloite puolueiden tasapuolisesta kohtelusta Yleisradion poliittisissa ohjelmissa

Seitsemän tähden liikkeen puheenjohtaja, kansanedustaja Paavo Väyrynen on tehnyt kansalaisaloitteen puolueiden tasapuolisesta kohtelusta Yleisradion poliittisissa ohjelmissa.

Aloitteen taustalla on Yleisradion hallintoneuvoston 4.12.2018 tekemä päätös, jolla Tähtiliike pyrittiin sulkemaan eduskuntapuolueille järjestettävien vaaliohjelmien ulkopuolelle. Väyrynen on kannellut päätöksestä Eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Kansalaisaloite tähtää siihen, että vastaisen varalle Yleisradiosta annetun lain 7§:ään otettaisiin uusi 1a -kohta, jonka mukaan Yleisradion vaaliohjelmissa ja muissa poliittisissa ohjelmissa eduskuntapuolueita on kohdeltava tasapuolisesti. Lakiin esitetään lisättäväksi myös säädös, jolla turvataan tasapuolisuus eduskunnan ulkopuolella olevien pienpuolueiden keskinäisessä kohtelussa.

Aloite tulee sähköisesti allekirjoitettavaksi verkko-osoitteeseen kansalaisaloite.fi.

Kansalaisaloite on kokonaisuudessaan seuraavan sisältöinen:

”Oy Yleisradio Ab on valtion kokonaan omistama ja verovaroin rahoitettu julkisoikeudellinen instituutio. Sen toiminnassa on erityisen tarkkaan noudatettava oikeusvaltion periaatteita.

Yleisradion vaaliohjelmissa puolueet on vakiintuneen käytännön mukaan jaettu eduskuntapuolueisiin ja eduskunnan ulkopuolisiin pienpuolueisiin.

Vuoden 2019 eduskuntavaalien lähestyessä Yleisradion hallintoneuvosto teki kuitenkin 4.12.2018 yllättäen päätöksen, jonka mukaan ”vaaliohjelmiin osallistuvat hallintoneuvoston päätöksentekohetkellä rekisteröidyt puolueet, joilla on useampi kuin yksi kansanedustaja tämän hetken eduskunnassa”.

Tämä päätös tehtiin tilanteessa, jossa Seitsemän tähden liike ry oli julkisuudessakin olleiden tietojen mukaan juuri tulossa merkityksi puoluerekisteriin.

Hallintoneuvoston päätöksellä yksi eduskuntapuolue suljettiin vakiintuneesta käytännöstä poiketen ja mielivaltaisin perustein niille järjestettävien vaaliohjelmien ulkopuolelle. Tähtiliikkeen muodollinen asema on täsmälleen sama kuin Sininen tulevaisuus -puolueen.

Yleisradion hallintoneuvoston päätöksellä on laajakantoinen merkitys senkin vuoksi, että osa yksityisesti rahoitetuista tiedotusvälineistä on ryhtynyt omassa toiminnassaan soveltamaan samaa rajausta.

Päätöksestä on tehty kantelu Eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Vastaisen varalle on Yleisradio Oy:stä annettua lakia muutettava siten, että sen 7. pykälässä määriteltyihin julkisen palvelun tehtäviin lisätään uusi 1a -kohta, jonka mukaan Yleisradion vaaliohjelmissa ja muissa poliittisissa ohjelmissa eduskuntapuolueita on kohdeltava tasapuolisesti. Lakiin on lisättävä myös säädös, jolla turvataan tasapuolisuus eduskunnan ulkopuolella olevien pienpuolueiden keskinäisessä kohtelussa.

Edellä olevan perusteella esitämme, että ryhdytään valmistelemaan Oy Yleisradiosta annetun lain muuttamista siten, että turvataan puolueiden tasapuolinen kohtelu sen poliittisissa ohjelmissa.”

Puheenjohtaja Paavo Väyrynen: Avoin kirje Oy Yleisradio Ab:n hallintoneuvoston puheenjohtajalle, kansanedustaja Kimmo Kivelälle.

Oy Yleisradio Ab on valtion kokonaan omistama ja verovaroin rahoitettu julkisoikeudellinen instituutio. Hallintoneuvoston jäsenet hoitavat julkista tehtävää, jossa on erityisen tarkkaan noudatettava oikeusvaltion periaatteita.

 

Alkujaan oikeusvaltion idea kehittyi vastaamaan mielivaltaiseen ja ennalta ennustamattomaan hallintoon ja lainkäyttöön.

 

Yleisradion vaaliohjelmissa puolueet on vakiintuneen käytännön mukaan jaettu eduskuntapuolueisiin ja eduskunnan ulkopuolisiin pienpuolueisiin.

 

Hallintoneuvosto teki 4.12. päätöksen, jolla sääntöjä yllättäen muutettiin tilanteessa, jossa Seitsemän tähden liike ry oli julkisuudessakin olleiden tietojen mukaan juuri tulossa merkityksi puoluerekisteriin.

 

Hallintoneuvoston päätöksen perusteella arvonnan mukaisiin ”vaaliohjelmiin osallistuvat hallintoneuvoston päätöksentekohetkellä rekisteröidyt puolueet, joilla on useampi kuin yksi kansanedustaja tämän hetken eduskunnassa”.

 

Hallintoneuvoston päätöksellä yksi eduskuntapuolue suljettiin mielivaltaisin perustein niille järjestettävien vaaliohjelmien ulkopuolelle. Tähtiliikkeen muodollinen asema on täsmälleen sama kuin Teidän edustamanne Sininen tulevaisuus -puolueen.

 

Yleisradion hallintoneuvoston päätöksellä on laajakantoinen merkitys senkin vuoksi, että osa yksityisesti rahoitetuista tiedotusvälineistä on ryhtynyt omassa toiminnassaan soveltamaan samaa rajausta.

 

Olen tehnyt hallintoneuvoston päätöksestä kantelun Eduskunnan oikeusasiamiehelle. Saamani tiedon mukaan teidän on annettava päätöstänne koskeva selitys asiaa käsittelevälle apulaisoikeusasiamiehelle viimeistään kahden viikon kuluttua.

 

Ratkaisu saattaa viipyä pitkään, mikä vaikeuttaisi sekä Yleisradion vaaliohjelmien suunnittelua ja toteuttamista että puolueemme valmistautumista niihin.

 

Siksi pyydän, että hallintoneuvosto ottaa asian pikaisesti uudelleen käsiteltäväkseen ja korjaa tekemänsä virheen itseoikaisuna.

 

Ilmoitan jo tässä, että Seitsemän tähden liike rp ei osallistu eduskunnan ulkopuolisten pienpuolueiden vaalikeskusteluihin. Meidän paikkamme on muiden eduskuntapuolueiden joukossa.

 

pohjantahtilehti.fi – Katso video

pohjantahtilehti.fi – Pääkirjoitus

 

Kunnioittavasti

Paavo Väyrynen

Kansanedustaja

Seitsemän tähden liike rp:n puheenjohtaja

 

Jakelu:

Ylen hallintoneuvoston jäsenet, kansanedustajat:

puheenjohtaja Kimmo Kivelä, sin.
varapuheenjohtaja Arto Satonen, kok.

Mikko Alatalo, kesk.
Sirkka-Liisa Anttila, kesk.
Maarit Feldt-Ranta, sd.
Olli Immonen, ps.
Ilkka Kantola, sd.
Jyrki Kasvi, vihr.
Jukka Kopra, kok.
Hanna Kosonen, kesk.
Suna Kymäläinen, sd.
Eero Lehti, kok.
Lea Mäkipää, sin.​
Mikaela Nylander, r.
Markku Pakkanen, kesk.
Jaana Pelkonen, kok.
Jari Ronkainen, ps.
Matti Semi, vas.
Maria Tolppanen, sd.
Ari Torniainen, kesk.
Eerikki Viljanen, kesk.

 

Paavo Väyrynen: Suomi rikkoi periaatteensa

Suomella on ollut ulkopolitiikassaan periaatteita, joilla maamme on varjellut kansallisia etujaan.

 

Suomi on pyrkinyt ylläpitämään hyviä suhteita kaikkiin maihin pysyttäytymällä toisten valtioiden ja etenkin suurvaltojen välisten ristiriitojen ulkopuolella. Maamme on pyrkinyt suhtautumaan tasapuolisesti kansainvälisten kiistojen osapuoliin, ja tukenut niiden rauhanomaista ratkaisemista.

 

Yksi keskeisistä periaatteista on ollut se, että Suomi ei tunnusta hallituksia vaan valtioita. Tällä tavoin olemme välttäneet sekaantumista muiden maiden sisäisiin kiistoihin, joilla on usein suurvaltapoliittinen ulottuvuus.

 

Venezuelan tapauksessa Suomi on poikennut tästä periaatteesta.

 

Kun presidentti Nicolas Maduro ei ollut viime sunnuntaihin mennessä taipunut suurten EU-maiden uhkavaatimukseen uusien vaalien järjestämiseksi, ulkoministeri Timo Soini ilmoitti maanantaina tekstiviestillä: ”Kuten muutkin EU-maat, tukeakseen Venezuelan perustuslaillista prosessia, Suomi tukee Guaidoa Venezuelan vt. presidentiksi”.

 

Ylen uutisessa todetaan, että Suomi tunnustaa vain valtioita, ei hallituksia. Uutisessa on kuitenkin ulkoministeriön verkkosivulle linkki, josta avautuu EU-maiden yhteinen julkilausuma. Sen mukaan Suomi yhdessä 18 muun jäsenmaan kanssa tunnustaa Guaidon Venezuelan väliaikaiseksi presidentiksi.

 

Timo Soinin tekstiviesti on harhaanjohtava. Vain osa EU-maista tunnusti Guaidon vt. presidentiksi. Kolmasosa EU:n jäsenmaista ei ollut mukana.

 

Timo Soini ja Suomen muu ulkopoliittinen johto on selityksen velkaa. Miksi Suomi Venezuelan tapauksessa rikkoi ulkopolitiikkansa keskeisen periaatteen?

 

Suomella on ollut ulkopolitiikassaan periaatteita, joilla maamme on varjellut kansallisia etujaan.

 

Suomi on pyrkinyt ylläpitämään hyviä suhteita kaikkiin maihin pysyttäytymällä toisten valtioiden ja etenkin suurvaltojen välisten ristiriitojen ulkopuolella. Maamme on pyrkinyt suhtautumaan tasapuolisesti kansainvälisten kiistojen osapuoliin, ja tukenut niiden rauhanomaista ratkaisemista.

 

Yksi keskeisistä periaatteista on ollut se, että Suomi ei tunnusta hallituksia vaan valtioita. Tällä tavoin olemme välttäneet sekaantumista muiden maiden sisäisiin kiistoihin, joilla on usein suurvaltapoliittinen ulottuvuus.

 

Venezuelan tapauksessa Suomi on poikennut tästä periaatteesta.

 

Kun presidentti Nicolas Maduro ei ollut viime sunnuntaihin mennessä taipunut suurten EU-maiden uhkavaatimukseen uusien vaalien järjestämiseksi, ulkoministeri Timo Soini ilmoitti maanantaina tekstiviestillä: ”Kuten muutkin EU-maat, tukeakseen Venezuelan perustuslaillista prosessia, Suomi tukee Guaidoa Venezuelan vt. presidentiksi”.

 

Ylen uutisessa todetaan, että Suomi tunnustaa vain valtioita, ei hallituksia. Uutisessa on kuitenkin ulkoministeriön verkkosivulle linkki, josta avautuu EU-maiden yhteinen julkilausuma. Sen mukaan Suomi yhdessä 18 muun jäsenmaan kanssa tunnustaa Guaidon Venezuelan väliaikaiseksi presidentiksi.

 

Timo Soinin tekstiviesti on harhaanjohtava. Vain osa EU-maista tunnusti Guaidon vt. presidentiksi. Kolmasosa EU:n jäsenmaista ei ollut mukana.

 

Timo Soini ja Suomen muu ulkopoliittinen johto on selityksen velkaa. Miksi Suomi Venezuelan tapauksessa rikkoi ulkopolitiikkansa keskeisen periaatteen?