Puheenjohtaja Paavo Väyrynen: Euroopan parlamenttiin

Eduskuntavaalien jälkeen kirjoitin blogin (Alkiolaisuuden alennustila), jossa kerroin, että Tähtiliike jatkaa toimintaansa ja on mukana tulevissa vaaleissa.

Kirjoitin, että eurovaaleihin osallistuminen kuitenkin mietitytti sen vuoksi, että saattaisimme joutua taas täysin TV-julkisuuden ulkopuolelle. Eduskuntavaalien tulos osoitti, kuinka tämä vaikuttaisi vaalien tulokseen.

Pohdintamme tueksi pyysin Yleisradiolle lähettämässäni avoimessa kirjeessä (Avoin kirje Yleisradiolle), että Yleisradio hyvissä ajoin ennen EU-vaalien ehdokashakemusten jättämistä ilmoittaisi, millä tavoin puolueet voivat osallistua vaaliohjelmiin.

Jouko Jokinen vastasi kirjeeseeni eilen klo 16.30 eli puoli tuntia sen jälkeen, kun ehdokashakemukset oli ollut jätettävä. Hän vastasi: ”Yleisradio noudattaa täsmälleen samoja journalistisia periaatteita Euroopan parlamentin vaaleissa kuin äskeisissä Suomen eduskuntavaaleissa”.

Päätimme jättää ehdokashakemuksemme, vaikka Yleisradion vastausta ei ennen ehdokashakemusten jättämiselle asetetun määräajan umpeutumista ollut tullut.

Samalla sovimme, että puoluesihteeri Seppo Hauta-aho pyytää eduskunnan oikeusasiamiestä ottamaan kantaa siihen, kuinka Yleisradion on noudatettava vaalilain 10 §:n määräyksiä, kun se järjestää vaaliohjelmia Euroopan parlamentin vaalien yhteydessä. (Kantelu)

Kantelussa pyydetään oikeusasiamiestä selvittämään myös, onko Yleisradio eduskuntavaalien vaaliohjelmissa ja muussa vaaleihin liittyvässä sisällössään noudattanut hallintoneuvoston periaatepäätöksiä ja niitä vaalilain tulkintoja, joihin eduskunnan oikeusasiamies ja apulaisoikeusasiamies ovat aikaisempia kanteluja käsitellessään päätyneet. Vastauksella tähän selvityspyyntöön saattaa olla merkitystä, kun oikeusasiamies ottaa kantaa Yleisradion eurovaalien yhteydessä järjestämiin vaaliohjelmiin ja niihin liittyvään sisältöön muissa ohjelmissa.

Tähtiliike asetti eurovaaleihin täyden ehdokaslistan. Halukkaita oli runsaasti enemmän, joten jouduimme valitettavasti karsimaan useita hyviä ehdokasehdokkaita. 

Paikan saamiseksi Euroopan parlamenttiin tarvittaneen runsaat 100 000 ääntä. Oma äänimääräni vuoden 2014 vaaleissa oli noin 70 000. Uskon, että voin yltää nyt vähintään samaan. Vuoden takaisissa presidentinvaaleissa sain noin 185 000 ääntä.

Jos saisin kokoon vähintään saman äänimäärän kuin viisi vuotta sitten, muiden yhdeksäntoista ehdokkaan olisi kyettävä saamaan runsaat 30 000 ääntä. Uskon, että tämä on mahdollista.

Muita ehdokkaita kovaan vaalityöhön ja keskinäiseen kilpailuun innostaa tietoisuus siitä, että en valituksi tultuani hoitaisi europarlamentaarikon tehtävää koko kauden ajan. Paikka vapautuisi varasijalle yltäneelle ehdokkaalle viimeistään neljän vuoden kuluttua, jolloin olen ehdolla eduskuntaan ja jolloin aion tulla valituksi sinne. 

Ehdokkaiden vaalityötä vauhdittaa myös tietoisuus siitä, että hyvä tulos eurovaaleissa luo pohjaa menestykselle tulevissa kunta- ja eduskuntavaaleissa.

 

 

Puheenjohtaja Paavo Väyrynen: Avoin kirje Yleisradiolle

Olen lähettänyt Tähtiliikkeen puheenjohtajana avoimen kirjeen Yleisradion hallintoneuvoston puheenjohtajalle Kimmo Kivelälle, toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttilalle ja uutis- ja ajankohtaistoimituksen päällikölle Jouko Jokiselle. Pyydämme tietoa siitä, millä tavoin poliittiset puolueet voivat osallistua Euroopan parlamentin vaalien yhteydessä järjestettäviin Yleisradion vaaliohjelmiin. Odotamme vastausta hyvissä ajoin ennen ehdokashakemusten jättämiselle asetetun määräajan päättymistä.

Kirje on kokonaisuudessaan tällainen:

”Seitsemän tähden liike on valmistellut osallistumistaan Euroopan parlamentin vaaleihin.

Olemme saaneet tietää, että Yle Hämeen päällikkö Päivi Kuisma on ilmoittanut kansanedustajaehdokas Kimmo Kautiolle, että poliittisten puolueiden osallistumisessa Yleisradion vaaliohjelmiin on Euroopan parlamentin vaaleissa tarkoitus soveltaa samoja sääntöjä kuin eduskuntavaaleissa.

Päivi Kuisman viesti Kautiolle oli tällainen: 

Hallintoneuvostolle on joulukuussa viety OTSin (ohjelmatoiminnan säännöstön) mukaisesti tieto eduskuntavaalien vaaliohjelmien periaatteista. Niihin on sisältynyt linjaus siitä, että Yle lukee pienpuolueiksi puolueet, joilla on vähemmän kuin 1% eduskunnan kansanedustajista. Linjaus on siis meidän (Ylen), ei HN:n (hallintoneuvoston) tekemä. Paavo Väyrysen puolueella on 0,5%. HN (hallintoneuvosto) ei ole puuttunut periaatteisiin.

Tiedoksenne, että tätä samaa prosenttiosuutta sovelletaan myös EU-vaaleissa ja pohjana on eduskuntavaalien tulos.

Mielestämme ei ole mitään perustetta sille, että puolueiden osallistuminen EU-vaalien vaalikeskusteluihin ja -ohjelmiin määräytyisi eduskuntavaalien tulosten perusteella. Tämä antaisi vaaleissa kohtuuttoman edun kahdeksalle eduskuntapuolueelle, jotka ovat puoluetuen ansiosta muutoinkin etuoikeutetussa asemassa. Tällaisen syrjinnän vuoksi muilla puolueilla ei olisi käytännössä mahdollisuutta saada edustajiaan Euroopan parlamenttiin, jonne äänikynnys on hyvin korkea.   

Seitsemän tähden liike joutui eduskuntavaaleissa kärsimään Yleisradion mielivaltaisesta päätöksestä, jolla meidät eduskuntapuolueena suljettiin eduskuntapuolueille järjestettyjen vaalikeskustelujen ja muiden vaaliohjelmien ulkopuolelle. Tästä syystä emme saaneet edustajia uuteen eduskuntaan.

Näissä oloissa meidän on hyvin vaikea olla mukana Euroopan parlamentin vaaleissa, ellei puolueita kohdella tasapuolisesti niiden yhteydessä toteutettavissa Yleisradion vaaliohjelmissa.

Pyydämme, että Yleisradio hyvissä ajoin ennen EU-vaalien ehdokashakemusten jättämistä ilmoittaa, millä tavoin puolueet voivat osallistua vaaliohjelmiin.”

 

Puheenjohtaja Paavo Väyrynen: Alkiolaisuuden alennustila


 

Vaalikampanjan loppusuoralla tapasin Espoossa Risto Uimosen, joka neljä vuotta sitten julkaisi kirjan Juha Sipilästä. Hän kiitteli minun olleen oikeassa ennustaessani Sipilän johtaman Keskustan alamäen. Kiitin ja korostin ennakoineeni romahduksen jo heti hänen johtamansa hallituksen muodostamisen jälkeen.

Ei Keskustan romahdus siitä johtunut, että puolue on kantanut hallitusvastuuta. Syy oli sama kuin edelliseen vuoden 2011 murskatappioon: Keskustan äänestäjäkunnan enemmistölle täysin vieras aatteellinen ja poliittinen linja.

Keskusta nousi vuoden 1970 murskatappion jälkeen aatteellisella tahtopolitiikalla 1980-luvun lopulla Suomen suurimmaksi puolueeksi. Kannoin tästä päävastuun ensin varapuheenjohtajana ja sitten puheenjohtajana.

Puolue toteutti talonpoikaisiin juuriinsa nojautuvaa alkiolaista ihmisyysaatetta. Politiikassa oli kekkoslainen linja.

Samaan aikaan mukaan tuli uusi nuorten sukupolvi, jonka johtajat – Olli Rehn, Mari Kiviniemi ja Anu Vehviläinen – kutsuivat itseään keskustaliberaaleiksi ja ryhtyivät muuttamaan Keskustaa liberaalipuolueeksi.

Liberaalit saivat ensimmäisen kerran yliotteen vuoden 2010 Lahden puoluekokouksessa, jossa Mari Kiviniemi valittiin puheenjohtajaksi ja Timo Laaninen puoluesihteeriksi. Liberaalin linjansa vuoksi puolue menetti äänestäjien luottamuksen, ja koki vielä suuremman tappion kuin vuonna 1970.

Luottamus palautettiin vuoden 2012 presidentinvaaleissa, joihin tulin ehdolle puolueen johdon tiukasta vastustuksesta huolimatta.

Olin hyvin tyytyväinen Juha Sipilän valintaan puolueen puheenjohtajaksi seuraavan kesän puoluekokouksessa. Olin keskustellut hänen kanssaan ja saanut sen käsityksen, että meillä oli samanlainen aatteellinen näkemys ja sama poliittinen linja.

Vuoden 2015 vaalitaistelu käytiin perinteisen keskustapolitiikan linjalla. Puolue oli EU- ja eurokriittinen. Puolustimme Kekkosen linjaa ulkopolitiikassa, muistimme köyhän asian ja lupasimme luopua keskittävästä metropolipolitiikasta.

Koin syvän pettymyksen, kun Sipilä eduskuntavaalien jälkeen muodosti hallituksen. Hän halusi välttämättä hallitukseen Kokoomuksen, vaikka puoluehallituksen ja eduskuntaryhmän enemmistö kannatti yhteistyötä SDP:n kanssa. Omaan hallitusryhmäänsä Sipilä valitsi vain Kokoomusta lähellä olevia liberaaleja, joukkoon yhden kokoomuslaisenkin.

Oli heti nähtävissä, että puolueen ja hallituksen linja olisi oikeistoliberaali ja aivan muuta kuin mitä vaalikampanjassa oli luvattu. Eurooppa-politiikassa omaksuttiin federalistinen linja, Suomea ryhdyttiin viemään kohti sotilaallista liittoutumista, perusturvaa ryhdyttiin leikkaamaan ja keskittävää metropolipolitiikkaa entisestään vahvistettiin. Maahanmuuttoon suhtauduttiin holtittomasti.

Yritin vaikuttaa puoluehallituksen ja sen työvaliokunnan kautta, mutta mielipiteilleni ei annettu mitään arvoa. Marraskuussa katkesi yhteys puheenjohtajaan.

Jos olisin ollut kymmenen vuotta nuorempi, olisin voinut antaa Sipilän ajaa puolueen karille ja ryhtyä sen jälkeen sitä jälleen nostamaan. Toisaalta edessä oli vielä lähes neljä vuotta politiikkaa, joka veisi Suomea aivan väärään suuntaan.

Yritin herättää puolueen johtoa ilmoittamalla vuoden 2016 alussa, että jättäydyn sivuun puolue-elinten työskentelystä. Kun tämäkään ei herättänyt vastakaikua, perustin Kansalaispuolueen toteuttamaan perinteistä alkiolaista politiikkaa toteuttamaan.

Tarkoitukseni oli vaikuttaa välillisesti Keskustan linjaan. Kannattajiani kehotin pysymään Keskustassa ja vaikuttamaan sen politiikkaan. Puolueen perustamisen taustoista kerroin kirjassani ”Eihän tässä näin pitänyt käydä” (Sähkökirja).

Viime huhtikuussa tein vielä yrityksen voimien kokoamiseksi. Ilmoitin olevani valmis palaamaan Keskustan toimintaan, jos minulle turvattaisiin mahdollisuudet vaikuttaa puolueen politiikkaan. Tämän puoluetta johtavat liberaalit torjuivat.

Valitettavasti Kansalaispuolue kaapattiin ja tuhottiin. Voidakseni osallistua kannattajieni kanssa vaaleihin, jouduimme viime kesänä perustamaan toisen uuden puolueen, Seitsemän tähden liikkeen.

Tähtiliike kokoaa yhteen samoin ajattelevia ihmisiä yli puoluerajojen. Emme tehneet emmekä tee vaaliliittoja, mutta hyväksyimme ja hyväksymme ehdokkaiksemme myös muiden puolueiden jäseniä. Tähtiliikkeen 175 kansanedustajaehdokkaan lista osoittaa, kuinka laajaa suomalaisten keskuudessa on sen perinteisen alkiolaisen politiikan kannatus, josta Keskustan johtama Sipilä on luopunut.

Äänestäjien keskuudessa Tähtiliikkeen politiikan kannatusta ei päästy mittaamaan sen vuoksi, että meidät suljettiin eduskuntapuolueena kokonaan niille järjestettyjen vaalikeskustelujen ja -ohjelmien ulkopuolelle. Emme päässeet esille edes television uutislähetyksissä.

Suuri osa Keskustaan pettyneistä alkiolaisen aatemaailman kannattajista jätti eduskuntavaaleissa äänestämättä tai antoi tukensa Perussuomalaisille. Keskusta voi nousta nykyisestä alennustilastaan vain palaamalla talonpoikaisille ja alkiolaisille juurilleen.

Tähtiliike teki vaikeissa oloissa upean kampanjan. Suuri kiitos siitä ehdokkaillemme ja heidän tukijoukoilleen!

Tähtiliike jatkaa toimintaansa ja on mukana tulevissa vaaleissa.

Eurovaaleihin osallistuminen mietityttää. Yleisradiolla on kuulemma sama linja kuin eduskuntavaaleissa. Vaalikeskusteluihin pääsevät puolueet, joilla on enemmän kuin yksi kansanedustaja. Kun meillä ei ole nyt ainuttakaan, jäisimme taas täysin TV-julkisuuden ulkopuolelle. Eduskuntavaalien tulos osoittaa, kuinka tämä vaikuttaisi vaalien tulokseen.

Pohdimme asiaa.

Puheenjohtaja, kansanedustaja Paavo Väyrynen: Nyt joukolla ”väyrystämään”

Kun olin ensimmäistä kertaa kansanedustajaehdokkaana Lapissa vuoden 1970 vaaleissa, vaali-innostus oli korkealla. Tervolassa pikkutyttö kysyi naapurin väeltä vaalipäivänä, olivatko he käyneet jo ”väyrystämässä”.

Tällä kertaa olen ehdokkaana Uudellamaalla, mutta minun poliittista linjaani voi tukea myös muissa vaalipiireissä ”väyrystämällä” Tähtiliikkeen ehdokkaita. Meitä on kaikkiaan 175 kaikissa manner-Suomen vaalipiireissä.

Vuoden 1970 vaaleissa tulin valituksi eduskuntaan Lapin keskustaehdokkaiden suurimmalla äänimäärällä. Olin 23-vuotiaana sen eduskunnan nuorin jäsen.

Keskustalle kävi huonosti. Puolue romahti suurten puolueiden sarjasta keskisuureksi. Vastustajat ja kilpailijat puhuivat auringonlaskun puolueesta, joka kutistuisi Ruotsin ja Norjan veljespuolueiden tapaan pienpuolueiden joukkoon.

Me silloiset nuoret päätimme palauttaa Keskustan suurten puolueiden joukkoon. Aatteellisella tahtopolitiikalla onnistuimme nostamaan Keskustan 1980-luvun lopulla Suomen suurimmaksi puolueeksi. Tärkeä käännekohta olivat vuoden 1988 presidentinvaalit, joissa voitin Harri Holkerin ja joissa Keskusta löi Kokoomuksen.

Vuoden 1989 lopulla muutimme Vuokon kanssa Suoharjun tilalle Tuusulaan. Vuoden 1991 eduskuntavaaleissa asetuin ehdolle Uudenmaan vaalipiirissä.  

Niissä vaaleissa saimme kaksinkertaistetuksi Keskustan uusmaalaisten kansanedustajien määrän kahdesta neljään. Oma äänimääräni oli 22 709, millä nousin koko valtakunnan äänikuninkaaksi.

Sain noin 800 ääntä myös Helsingin vaalipiiristä. Tämä tuli näkyviin, kun numeroni oli niin suuri, että Helsingissä ei vastaavaa numeroa ollut.

Uudellamaalla ja Helsingissä monet äänestäjät erehtyvät äänestämään väärän vaalipiirin ehdokasta. Tällä kertaa sekaannuksen vaara on suuri minun ja Helsingissä ehdolla olevan Pekka Haaviston välillä. Molempien numero on 27.

Tähtiliikkeen kannattajien pitää siis olla tarkkoina. Helsingissä Tähtiehdokkaiden numerot ovat 76-96.

Tähtiliike on ainoa vaihtoehto nykymenolle.

Me Tähtiehdokkaat

-        puolustamme Suomen itsenäisyyttä vastustamalla hallitsematonta globalisaatiota ja Euroopan ylikansallista yhdentymistä,

-        puolustamme Suomen puolueettomuutta vastustamalla Suomen sotilaallista liittoutumista sekä suoran Nato-jäsenyyden kautta että kehittämällä Euroopan unionia sotilasliitoksi,

-        kannatamme hallittua siirtolaisuus- ja maahanmuuttopolitiikkaa,

-        taistelemme köyhyyttä vastaan kaikkialla ja

-        vahvistamamme sekä maaseudun ja maakuntien elinvoimaa että suurkaupunkien asukkaiden hyvinvointia vastustamalla keskittävää metropolipolitiikkaa.

Kaikkien Tähtiehdokkaiden numerot löytyvät Pohjantähdestä ( Ehdokkaat ). Tähtiliikkeen ohjelmat ovat luettavissa puolueen kotisivulta (Ohjelmat) Vaalitaistelumme huipentui Helsingissä perjantai-iltana järjestettyyn vaalijuhlaan, johon Vuokkokin osallistui (Kuva) ja lauantain vaalitilaisuuksiin kaikissa vaalipiireissä. Uudellamaalla ”Jösse” Järvenpää viihdytti vaalikansaa Myyrmannin Paalutorilla (TähtiTV).  

 

 

Puheenjohtaja, kansanedustaja Paavo Väyrynen: Suomi rikkoo oikeusvaltioperiaatteita

Jos Suomi olisi oikeusvaltio, pitäisi olla mahdollista saattaa tuomioistuinlaitoksen tutkittavaksi huomisten eduskuntavaalien lainmukaisuus ja vaatia niiden tulosten mitätöimistä.

Vaalilaki tarjoaa mahdollisuuden moittia vaalitulosta vain vaalipiirikohtaisesti. Koko vaalituloksen lainmukaisuutta ei voida saattaa tuomioistuinlaitoksen käsiteltäväksi.

Suomen perustuslain 1 §:n mukaan on edistettävä oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa. Tämän periaatteen tulisi toteutua erityisesti eduskuntavaaleissa, joissa Suomen ylin valtioelin valitaan.

Huomenna toimitettavissa eduskuntavaaleissa valtiovalta loukkaa vakavalla tavalla kansalaisten yhdenvertaisuutta. Valtion omistama ja verovaroin rahoittama Yleisradio on asettanut eduskuntapuolueet eriarvoiseen asemaan. Tähän on saattanut vaikuttaa valtion ylläpitämän Huoltovarmuuskeskuksen tuki Mediapoolille, jonka keskeinen jäsen Yleisradio on.

Vaaleihin osallistuu kaksi eduskuntapuoluetta, Sininen tulevaisuus ja Seitsemän tähden liike, jotka eivät osallistuneet edellisiin eduskuntavaaleihin. Muodollisesti ne ovat täsmälleen samassa asemassa.

Näistä kahdesta puolueesta Sininen tulevaisuus on kutsuttu mukaan Yleisradion eduskuntapuolueille järjestämiin vaalikeskusteluihin ja muihin vaaliohjelmiin. Seitsemän tähden liike on suljettu kokonaan vaaliohjelmien ulkopuolelle. Tällä tavoin syrjitään vakavalla tavalla Seitsemän tähden liikkeen ehdokkaita ja heidän kannattajiaan.

Sininen tulevaisuus ja muut eduskuntapuolueet saavat vaalitoimintaansa valtavan taloudellisen tuen Yleisradion tarjoamasta ilmaisesta julkisuudesta. Seitsemän tähden liikkeen ehdokkaat ja kannattajat joutuvat sitä Yle-veron maksajina rahoittamaan.

Yleisradion menettely vääristää olennaisella tavalla eduskuntavaalien tulosta, ja sillä on vaikutus myös tulevan hallituksen kokoonpanoon.

Sinisellä tulevaisuudella on olematon kannatus ja sillä on vähemmän kansanedustajaehdokkaita kuin Seitsemän tähden liikkeellä. Sen suosimista on perusteltu sillä, että se on hallituspuolue. Maaliskuun 8. päivän jälkeen tätäkään perustetta ei ole voitu käyttää, kun pääministeri Juha Sipilän hallitus tuolloin erosi. Tärkeimmät vaaliohjelmat on toteutettu sen jälkeen.

On ilmeistä, että Yleisradion vaaliohjelmista vastaavan toimittajan Jouko Jokisen mielivaltainen päätös sulkea Seitsemän tähden liike eduskuntapuolueiden vaaliohjelmien ulkopuolelle liittyy valtion Huoltovarmuuskeskuksen rahoittaman Mediapoolin toimintaan. Mediapoolin yhtenä julkilausuttuna tehtävänä on torjua Nato-vastaisuutta. Seitsemän tähden liike on ainoa eduskuntapuolue, joka selkeästi vastustaa Suomen sotilaallista liittoutumista.

Valtiovallan puuttuminen vaalitoimintaan kansalaisten oikeuksia polkevalla ja tasavertaisuutta loukkaavalla tavalla rikkoo räikeästi oikeusvaltioperiaatteita. Suomen oikeusjärjestys ei kuitenkaan anna mahdollisuutta saattaa tuomioistuinlaitoksen tutkittavaksi eduskuntavaalien lainmukaisuutta ja vaatia niiden tulosten mitätöimistä.

Aiomme saattaa Suomen valtion menettelyn Euroopan neuvoston korruptiovastaisen toimielimen, GRECON, tutkittavaksi.

Harkitsemme lisäksi kantelun tekemistä Euroopan komissiolle, joka on viime aikoina puuttunut voimakkaasti oikeusvaltioperiaatteiden vastaiseen jäsenmaiden toimintaan.

Vaalitulosta nämä toimenpiteet eivät muuttaisi, mutta niillä saattaa olla vaikutusta tulevaisuuteen. Valtiovallan mielivaltainen puuttuminen vaaleihin on vastaisuudessa estettävä.