Puheenjohtaja Paavo Väyrynen: Mahdollisuuksien taidetta


 

Sanotaan, että politiikka on mahdollisuuksien taidetta.

Parhaimmillaan se on luovaa toimintaa, jolla ongelmien ratkaisemiseen ja yhteiskunnan kehittämiseen löydetään uusia, usein yllättäviä ratkaisumalleja. Mahdollisuuksien taiteeseen, luovaan poliittiseen toimintaan, kuuluu myös kyky löytää uusia keinoja ja välineitä omien arvojen ja tavoitteiden edistämiseen.

Julkisuudessa luovuus saattaa näyttää poukkoilulta. Tarkemmin katsoen toimintaa saattaa ohjata rautainen johdonmukaisuus.

Oma aatteellinen ja poliittinen linjani muotoutui 1970-luvun alussa, ja se on säilynyt samana läpi vuosikymmenten. Siihen voi tutustua lukuisista kirjoistani, joista osa on luettavissa kotisivuni sähkökirja-arkistosta.

Viime vuosina olen joutunut turvautumaan epätavallisiin keinoihin arvojeni ja tavoitteitteni edistämiseksi.

Vuoden 2016 alussa jouduin yhdessä kannattajieni kanssa perustamaan uuden puolueen. Tämä oli tarpeen sen vuoksi, että edustuksellinen demokratia ei Suomessa toiminut.

Eduskunnassa ei edes keskusteltu sellaisista Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeistä asioista, joilla on kansan keskuudessa laaja kannatus. Suomi oli menettämässä itsenäisyyttään, maatamme vietiin kohti sotilaallista liittoutumista, maahanmuuttopolitiikka oli holtitonta, eriarvoisuus kärjistyi ja vallalla oli voimakas keskittämispolitiikka.   

Eduskuntavaalien tulos osoitti, että edustuksellisen demokratian kriisi on vielä syvempi kuin olimme uskoneet. Tähtiliikkeen tavoittelema muutos jäi toteutumatta. Vaalitulos ja näköpiirissä oleva hallitusratkaisu vievät kehitystä monelta osin päinvastaiseen suuntaan.

Nyt Tähtiliike keskittää ponnistuksensa Suomen poliittisen järjestelmän uudistamiseen ja Suomen suunnan muuttamiseen ensi sijassa presidentinvaalien kautta. Niiden yhteydessä Suomen poliittisen elämän vaihtoehdot pelkistyvät ja selkiytyvät. Tällä on toivottavasti tervehdyttävä vaikutus myös parlamentaarisen järjestelmän toimintaan.

Jotkut ovat ihmetelleet sitä, että Tähtiliike asetti presidenttiehdokkaan jo nyt, yli neljä vuotta ennen vaaleja. Tätä on verrattava siihen neljän vuoden ajanjaksoon, jonka käytimme yritykseemme muuttaa Suomen politiikan suuntaa parlamentaarisen järjestelmän kautta. Pitkiä marsseja molemmat.

Tähtiliikkeen ratkaisu on synnyttänyt monia kysymyksiä. Osaan niistä ei voida vielä vastata. Mahdollisuuksien taiteelle syntyy uutta tilaa.

Sen lisäksi, että Tähtiliike asetti presidenttiehdokkaan, se perusti myös kansalaisliikkeen ehdokkaansa valintaa tukemaan. Vielä emme tiedä, olenko muodollisesti kansalaisliikkeen vai puolueen (tai puolueiden) vai molempien ehdokas. Tämä ratkeaa aikanaan.

Päätökseni luopua Tähtiliikkeen puheenjohtajuudesta ja jäsenyydestä on synnyttänyt kysymyksiä puolueen tulevasta toiminnasta. Siitä on luvattu kertoa 27.5., kun puoluehallitus järjestäytyy uudelleen.

Ilmeisesti toimitaan kuitenkin samaan tapaan kuin vuoden 2018 presidentinvaalien yhteydessä: eurovaalien jälkeen puolueen kannattajien poliittinen toiminta keskittyy presidentinvaalikampanjan valmistelemiseen ja käynnistämiseen. Vuoden 2023 eduskuntavaalien lähestyessä voimat jaetaan niiden ja presidentinvaalien kesken, mutta kampanjat niveltyvät toisiinsa ja tukevat toinen toistaan.

On kysytty, eroanko Tähtiliikkeen jäsenyydestä sen vuoksi, että voisin olla ehdolla Keskustan puheenjohtajaksi. Valintaani Keskustan johtoon on ehdottanut muun muassa entinen kansanedustaja ja maatalousministeri Heimo Linna.

Vastaukseni on ”ei”. Eroan sen vuoksi, että haluan heti eurovaalien jälkeen keskittyä presidentinvaaleihin ja ryhtyä kokoamaan laajaa kansanliikettä valintani tueksi.  

Eroni ja sen ajankohta tekevät kuitenkin mahdolliseksi ehdokkuuteni ensi vuoden varsinaisessa puoluekokouksessa. Olen ilmoittanut, että voisin olla valmis harkitsemaan sitä, jos tulen valituksi Euroopan parlamenttiin. Jos menestykseni eurovaaleissa olisi heikko, ehdokkuudeltani puuttuisi poliittinen uskottavuus, eikä sitä voisi ajatellakaan.

Nyt on keskityttävä eurovaalikampanjaan. Toivon, että Tähtiliikkeen kannattajat tukevat kaikin voimin ehdokkaittemme vaalityötä ja antavat omalla alueellaan apua muun muassa julisteiden levittämiseen. Kaikkiin vaalipiireihin on nimetty yhteyshenkilöt, joiden kautta toimintaan voi tulla mukaan.

Puheenjohtaja Paavo Väyrynen: Tähtiliikkeet yhdistävät voimansa

Euroopan parlamentissa Suomen Seitsemän tähden liikkeelle on tarjoutumassa luonteva ja vaikutusvaltainen paikka, kun Italian Viiden tähden liike pyrkii muodostamaan sinne uuden poliittisen ryhmän.

Viiden tähden liike on edistyksellinen ja maltillinen voima. Se lukeutuu poliittiseen keskustaan. Kuluneella kaudella Viiden tähden liikkeen edustajat olivat valmiit liittymään liberaalidemokraattien ALDE-ryhmään, mutta kiivaimmat federalistit tämän hankkeen kaatoivat.

Minulla oli Euroopan parlamentissa läheinen yhteistyö Viiden tähden liikkeen kanssa. Vuoden 2015 lopulla perustimme yhdessä sen edustajien kanssa kontaktiryhmän "Vapaus valita".

Kontaktiryhmän keskeisenä tavoitteena oli tehdä euroalueeseen kuuluminen vapaaehtoiseksi. Siitä olisi voitava erota, eikä siihen olisi velvoitetta liittyä. Muutoinkin olimme Eurooppa-politiikan keskeisistä kysymyksistä samalla linjalla.

Suomesta kontaktiryhmässä oli alusta alkaen mukana minun lisäkseni Hannu Takkula. Myöhemmin mukaan tulivat  myös Pirkko Ruohonen-Lerner ja viisi AfD-ryhmästä eronnutta saksalaisjäsentä, jotka olivat muodostaneet oman ALFA-ryhmän. Toimintaan osallistui yksittäisiä jäseniä myös useista muista maista. Kerroin kontaktiryhmän perustamisesta ja toiminnasta mm. 2.12.2015  ja 8.12.2015 julkaisemissani blogeissa.  

Äänestäjien on syytä ottaa huomioon kunkin suomalaisen puolueen ja ehdokkaan sijoittuminen puolueryhmiin.

Keskusta on edelleen mukana ääriliberaalissa ja federalistisessa ALDE-ryhmässä ja -puolueessa, vaikka ne ovat aatteellisesti hyvin kaukana alkiolaisesta keskustalaisuudesta. Siirtymisestä muuhun ryhmään tai uuden ryhmän perustamisesta on usein keskusteltu, mutta Keskustan liberaalit ovat sitoneet puolueen liberaaliryhmään yhä tiukemmin.

Perussuomalaiset ovat innokkaasti mukana perustamassa parlamenttiin uutta oikeistopopulistien ryhmää. Useista maista siinä on mukana äärioikeistolaisia puolueita ja poliitikkoja. Nämä kytkökset ovat vaikuttaneet ratkaisevalla tavalla siihen, että useat muut puolueet ovat kieltäytyneet yhteistyöstä Perussuomalaisten kanssa ja siihen, että puolueen kansanedustajat siirrettiin eduskunnassa istuntosalin oikealle reunalle.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmässä ja äänestäjäkunnassa on hyvin paljon keskustalaisesti ajattelevaa väkeä. Puolueen eurooppalaiset valinnat ovat johtaneet siihen, että he ovat joutuneet Suomessa eristyksiin ja poliittisen vaikutusvallan ulkopuolelle.

Tähtiliike edustaa myös Euroopan parlamentissa perinteistä alkiolaisuutta ja keskustalaisuutta. Puolue puolustaa sielläkin Suomen itsenäisyyttä ja puolueettomuutta ja ajaa tiukasti Suomen kansallisia etuja mm. ympäristö-, maatalous- ja aluepolitiikassa.

 

 

Puheenjohtaja Paavo Väyrynen: Eurooppa-päivä Narinkkatorilla


 

Vietin eilen Eurooppa-päivää Helsingin Narinkkatorilla. Oletin, että saisimme edes hieman medianäkyvyyttä tuon paljon mainostetun suurtapahtuman yhteydessä.

Eurooppa-päivän julkisuus oli lähes täysin Yleisradion varassa. Narinkkatorilta oli TV-lähetyksiä pitkin päivää. Illalla oli puolentoistatunnin suora lähetys. Illalla järjestettiin myös saman mittainen vaalikeskustelu eduskuntapuolueiden ehdokkaille.

Meitä Tähtiliikkeen edustajia ei pyydetty mukaan mihinkään keskusteluun eikä haastatteluun. Näimme vain Ylen valokuvaajan, joka otti meistäkin pari still-kuvaa.

Yleisradio on ilmoittanut, että eduskunnan ulkopuolisille pienpuolueille on tarjolla 22.5. järjestettävä erillinen vaalikeskustelu. Muussa sisällössä on ilmoitettu noudatettavan journalistisia perusteita.

Olisikohan ollut journalistinen peruste sille, että yli 16 vuotta Euroopan parlamentissa työskennellyt ja edellisissä vaaleissa sinne suurella äänimäärällä valittu Tähtiliikkeen puheenjohtaja olisi ollut mukana jossakin keskustelussa tai että häntä olisi ainakin haastateltu?

Narinkkatorilla jaettiin Eurooppalaisen Suomen teltalla esitettä "#vaadifaktat".

Esitteessä faktat eivät ole kohdallaan. Kansilehden mukaan ehdokkaat ovat "samoissa kansissa". Mukana ovat kuitenkin vain yhdeksän puolueen ehdokkaat. Siniset ovat mukana, mutta Tähtiliike ei.

Kysyin teltalla olleelta Eurooppalainen Suomi ry:n toiminnanjohtajalta, miksi me emme ole mukana. Vastaus oli, että mukaan otettiin ne puolueet, joilla oli viime syksynä enemmän kuin kolme kansanedustajaa. Hänen mukaansa peruste on ollut sama kuin Yleisradion käyttämä.

Näin ei ole. Yleisradiossa keksittiin vasta joulukuussa uusi peruste, jonka mukaan eduskuntapuolueiden keskusteluihin ja ohjelmiin otetaan ne puolueet, joilla on enemmän kuin yksi kansanedustaja. Aikaisemmin yksi edustaja oli riittänyt.

Eurooppalaisen Suomen esitteessä ovat mukana yhdeksän puolueen ehdokkaat kuvineen. Sisällöstä siis päätettiin vasta eduskuntavaalien jälkeen. Tähtiliikkeen puuttuminen siitä olisi jotenkin ymmärrettävää, jos eduskuntavaaleissa ilman kansanedustajia jäänyt Siniset olisi poistettu esitteestä.

Tässä on uutta aineistoa Euroopan neuvoston korruptionvastaiselle toimielimelle GRECO:lle tehtävään kanteluun. Esitettä ovat rahoittaneet Suomen valtio ja Euroopan unioni. Molempien osalta esitteessä korostetaan, että kampanjan sisältö ja mielipiteet ovat toteuttajien omia. Räikeä poliittinen syrjintä on kuitenkin julkisten varojen väärinkäyttöä.

Pahinta on tietysti ollut se, että valtiollinen media, Yleisradio, vaikutti ratkaisevalla tavalla eduskuntavaalien tulokseen ja näyttää jatkavan samaa toimintaa myös eurovaalien yhteydessä. 

Kun emme näy televisiossa, olemme tuottaneet videoita. Niitä voi katsoa mm. Tähti-TV:n välityksellä (www.pohjantahtilehti.fi). Sinne on ladattu myös tallenne näytelmästä "Urho ja hänen kisällinsä", jota esitettiin Pohjanrannan kesäteatterissa kesällä 2016. Silloin kaikki halukkaat eivät päässeet sitä katsomaan.

 

 

 

Puheenjohtaja Paavo Väyrynen: Vaalityötä videoilla

Julkaisin 26.4. blogin, jossa kerroin suunnitelmista eurovaalien kampanjan toteuttamiseksi. (On totuuden aika)

Kirjoitin kokemusten eduskuntavaaleista osoittavan, että myös maakunta- ja paikallislehtien toimintaperiaatteet ovat muuttuneet. Johtavien poliitikkojen järjestämistä vaalitilaisuuksista tehtiin aikaisemmin yleensä uutisjuttuja ja heitä haastateltiin. Nyt tämäkin julkisuus on vähäistä ja valikoivaa.

Tästä syystä ja vaimoni sairauden vuoksi kerroin ilmeisesti luopuvani laajasta maakuntakampanjasta ja turvautuvani kampanjassani pääasiassa sosiaaliseen mediaan, varsinkin videoiden käyttöön.

Ennen lopullista ratkaisua päätin kuitenkin selvittää, millaista näkyvyyttä vaalikiertueemme maakuntalehdissä saisi. Lähetin toimituksille kysymyksen:

"Erityisesti haluaisin tietää, millaista julkisuutta puolueen puheenjohtajat levikkialueellenne tullessaan lehdessänne saavat. Tehdäänkö vaalitilaisuuksista uutisjuttuja? Tehdäänkö tässä yhteydessä puheenjohtajien haastatteluja?"

Tulos oli paha pettymys. Useimmat maakuntalehdet ovat siirtyneet Helsingistä johdettujen mediatalojen ohjaukseen. Juuri mitään julkisuutta ei olisi saatavissa.

Leimallisesti maakunnallinen Keskisuomalainenkin vastasi:

"Kysyitte, miten hoidamme eurovaalien uutisoinnin Keskisuomalaisessa. Nojaamme uutishoidossa STT:hen ja omaan uutistoimitukseemme Uutissuomalaiseen. Lisäksi seuraamme keskisuomalaisten ehdokkaiden vaalikampanjointia. Puheenjohtajahaastatteluja emme Keskisuomalaisessa erikseen tee."

Laajalle maakuntakierrokselle on turha lähteä, kun sitäkään kautta ei olisi mahdollista saada näkyvyyttä tiedotusvälineissä. Niinpä on turvauduttava someen ja varsinkin videoihin.

Videokampanjaa valmistellessani kaivoin Youtubesta esiin viiden vuoden takaisia videoita. Olin ällistynyt, kun huomasin, että ehdokasnumeroni oli silloin sama kuin  nytkin, 210. Tätä en muistanut. Aikamoinen sattuma.

Maaliskuun alussa julkaistu kampanjan avaus (https://www.youtube.com/watch?v=HNLXnp0MsZs) saavutti lähes 53 000 näyttökertaa. Sitä voisi käyttää melkein sellaisenaan nytkin, mutta alussa mainittu maakuntakierros jää nyt lähes kokonaan toteuttamatta. Videon lopun mainoksessa esiintyvä kuningaspossu tuli mukaan sen vuoksi, että vuoden 2012 presidentinvaalien yhteydessä minusta tehtiin tämä Angry Birds -hahmo.

Kuningasmukeista tuli suosittu tuote. Ne saivat huomiota mediassakin. (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000749031.html)

Toisessa suositussa videossa haastattelin itse itseäni Suoharjun tilamme pihalla (https://www.youtube.com/watch?v=M_hju7tL5sg). Näyttökertoja kertyi noin 6000. Haastattelu on sisällöltään edelleen ajankohtainen.

Tämän videon idea perustui Subilla aikanaan esitettyyn ohjelmasarjaan Me, Myself and I, jossa haastattelin vieraita ja myös itseäni.

Haastattelun lopussa otin kantaa sen puolesta, että muiden jäsenmaiden pitäisi hyväksyä Britannian pääministerin David Cameronin ehdotukset unionin uudistamiseksi. Hänhän esitti, että päätösvaltaa tulisi palauttaa jäsenmailla ja estää unionia liiaksi puuttumasta jäsenmaiden asioihin.

Jos näin olisi menetelty, brittien enemmistö olisi äänestänyt EU:ssa pysymisen puolesta ja Brexit olisi voitu välttää. Ehkä vieläkin voidaan, jos järjestetään Tähtiliikkeen ohjelmassa (Eurovaaliohjelma) ehdotettu Hallitusten välinen konferenssi (HVK). 

Kolmas suosittu vaalivideoni oli lohdutuslauluni Jutta Urpilaiselle (https://www.youtube.com/watch?v=aEEp4S87iSw).  "Satumaa" -karaoke saavutti 43 000 näyttökertaa. Tämä oli katkera pala samoissa vaaleissa ehdolla olleelle Hannu Takkulalle, jonka ammattimiehen otteella tehty hieno musiikkivideo sai vain runsaat 1500 katsojaa.

Videon lopussa vihjasin, että voisin pyrkiä ehkä tangokuninkaaksi, ellen pääsisi äänikuninkaaksi. Lopetin:  "Miettikääpä sitä". En aivan päässyt, mutta tangolaulajan uraa en ole jatkanut.

Mietin parhaillaan, milaisia videoita nyt tuotamme. Hyvät neuvot ja vihjeet ovat enemmän kuin tervetulleita.

Parhaimmista palkitsen matkalla Brysseliin, jahka tulen sinne lähetetyksi.

Puheenjohtaja Paavo Väyrynen: Suomen ja Euroopan tulevaisuutta rakentamaan

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä oli eilen Ylen aamuohjelmassa Pirjo Auvisen haastateltavana.

Haastattelussaan Auvinen kysyi Sipilän kommenttia puolueen entisen kunniapuheenjohtajan ja europarlamentaarikon Paavo Väyrysen väitteeseen, että eurovaaleista tulee Keskustan Eurooppa-politiikan pesänselvitys. (Blogi 25.4.2019)

Sipilä vastasi: ”Ei semmoista keskusteluakaan meillä käydä. Meillä on erittäin yksimielisesti tehty eurovaaliohjelma.” Kun Auvinen kysyi, eikö Sipilä tunnista näitä ristipaineita puolueen sisällä, Sipilä vastasi: ”En todellakaan”.

Juha Sipilän haastattelu toi elävästi mieleen viiden vuoden takaisen Keskustan valmistautumisen vuoden 2014 eurovaaleihin. Olen kertonut siitä seikkaperäisesti kirjassani Eihän tässä näin pitänyt käydä. Kirja on luettavissa kotisivuni sähkökirja-arkistosta. (Sähkökirjat)

Näissä eurovaaleissa Keskustan ohjelma on puhtaan federalistinen. Puolue suhtautuu kritiikittömästi globalisaatioon ja ylikansalliseen yhdentymiseen.  Keskusta mm. ajaa euroalueen syventämistä ja EU:n kehittämistä sotilasliitoksi, puolustusunioniksi. Kannattaa lukea. (Keskustan eurovaaliohjelma)

Seitsemän tähden liike on julkaissut tänään oman eurovaaliohjelmansa. (Tähtiliikkeen eurovaaliohjelma) Sitä sopii verrata Keskustan ohjelmaan. Keskustan ja Tähtiliikkeen ohjelmat edustavat monessa suhteessa Eurooppa-politiikan ääripäitä.

Tähtiliikkeen mielestä Euroopan unionissa on kutsuttava koolle hallitusten välinen konferenssi (HVK), jossa sovitaan päätösvallan palauttamisesta jäsenmaille ja läheisyysperiaatteen tiukasta noudattamisesta unionia kehitettäessä.

Muun muassa alue- ja maatalouspolitiikassa päätösvaltaa tulee meidän mielestämme siirtää jäsenmaille ja luopua siten turhasta byrokratiasta ja rahan kierrättämisestä unionin kautta. Päätösvalta omien luonnonvarojen käytöstä ja alkuperäisen luonnon suojelemisesta tulee palauttaa jäsenmaille.

Vaadimme, että Unionia on kehitettävä itsenäisten kansakuntien yhteisönä. Jos unionissa edettäisiin tähän suuntaan, Britannia saattaisi pysyä sen jäsenenä. Joka tapauksessa tällä tavoin voitaisiin edesauttaa uuden suhteen rakentamista EU:n ja Britannian välille.

Jos Brexit toteutuu ja johtaa siihen, että muut Pohjoismaat eroavat unionista, Suomen tulee mielestämme seurata mukana. Tällöin Euroopan talousalueen puitteisiin voitaisiin muodostaa Pohjolan yhteisö.

Ehdotamme, että Euroalue on hallitulla tavalla purettava joko siten, että kaikki jäsenmaat ottavat euron rinnalla käyttöön kansalliset valuutat tai siten, että osa jäsenmaista eroaa. Jos tällainen mahdollisuus avautuu, Suomen tulee mielestämme käyttää sitä hyväkseen ja palauttaa taloudellinen itsenäisyytensä.

Tähtiliike ei hyväksy Euroopan unionin kehittämistä sotilasliitoksi eikä sotilaalliseksi suurvallaksi.

Perussuomalaiset on muutoin lähellä Tähtiliikettä, mutta EU:n puolustusulottuvuuden kehittämisessä se on samoilla linjoilla Keskustan kanssa.    

Tähtiliike onkin ainoa puolue, joka eurovaaleissa puolustaa johdonmukaisesti Suomen itsenäisyyttä ja puolueettomuutta ja joka ajaa tinkimättömästi Suomen kansallisia etuja.