Puheenjohtaja Paavo Väyrynen: Eurooppa-päivä Narinkkatorilla


 

Vietin eilen Eurooppa-päivää Helsingin Narinkkatorilla. Oletin, että saisimme edes hieman medianäkyvyyttä tuon paljon mainostetun suurtapahtuman yhteydessä.

Eurooppa-päivän julkisuus oli lähes täysin Yleisradion varassa. Narinkkatorilta oli TV-lähetyksiä pitkin päivää. Illalla oli puolentoistatunnin suora lähetys. Illalla järjestettiin myös saman mittainen vaalikeskustelu eduskuntapuolueiden ehdokkaille.

Meitä Tähtiliikkeen edustajia ei pyydetty mukaan mihinkään keskusteluun eikä haastatteluun. Näimme vain Ylen valokuvaajan, joka otti meistäkin pari still-kuvaa.

Yleisradio on ilmoittanut, että eduskunnan ulkopuolisille pienpuolueille on tarjolla 22.5. järjestettävä erillinen vaalikeskustelu. Muussa sisällössä on ilmoitettu noudatettavan journalistisia perusteita.

Olisikohan ollut journalistinen peruste sille, että yli 16 vuotta Euroopan parlamentissa työskennellyt ja edellisissä vaaleissa sinne suurella äänimäärällä valittu Tähtiliikkeen puheenjohtaja olisi ollut mukana jossakin keskustelussa tai että häntä olisi ainakin haastateltu?

Narinkkatorilla jaettiin Eurooppalaisen Suomen teltalla esitettä "#vaadifaktat".

Esitteessä faktat eivät ole kohdallaan. Kansilehden mukaan ehdokkaat ovat "samoissa kansissa". Mukana ovat kuitenkin vain yhdeksän puolueen ehdokkaat. Siniset ovat mukana, mutta Tähtiliike ei.

Kysyin teltalla olleelta Eurooppalainen Suomi ry:n toiminnanjohtajalta, miksi me emme ole mukana. Vastaus oli, että mukaan otettiin ne puolueet, joilla oli viime syksynä enemmän kuin kolme kansanedustajaa. Hänen mukaansa peruste on ollut sama kuin Yleisradion käyttämä.

Näin ei ole. Yleisradiossa keksittiin vasta joulukuussa uusi peruste, jonka mukaan eduskuntapuolueiden keskusteluihin ja ohjelmiin otetaan ne puolueet, joilla on enemmän kuin yksi kansanedustaja. Aikaisemmin yksi edustaja oli riittänyt.

Eurooppalaisen Suomen esitteessä ovat mukana yhdeksän puolueen ehdokkaat kuvineen. Sisällöstä siis päätettiin vasta eduskuntavaalien jälkeen. Tähtiliikkeen puuttuminen siitä olisi jotenkin ymmärrettävää, jos eduskuntavaaleissa ilman kansanedustajia jäänyt Siniset olisi poistettu esitteestä.

Tässä on uutta aineistoa Euroopan neuvoston korruptionvastaiselle toimielimelle GRECO:lle tehtävään kanteluun. Esitettä ovat rahoittaneet Suomen valtio ja Euroopan unioni. Molempien osalta esitteessä korostetaan, että kampanjan sisältö ja mielipiteet ovat toteuttajien omia. Räikeä poliittinen syrjintä on kuitenkin julkisten varojen väärinkäyttöä.

Pahinta on tietysti ollut se, että valtiollinen media, Yleisradio, vaikutti ratkaisevalla tavalla eduskuntavaalien tulokseen ja näyttää jatkavan samaa toimintaa myös eurovaalien yhteydessä. 

Kun emme näy televisiossa, olemme tuottaneet videoita. Niitä voi katsoa mm. Tähti-TV:n välityksellä (www.pohjantahtilehti.fi). Sinne on ladattu myös tallenne näytelmästä "Urho ja hänen kisällinsä", jota esitettiin Pohjanrannan kesäteatterissa kesällä 2016. Silloin kaikki halukkaat eivät päässeet sitä katsomaan.

 

 

 

Puheenjohtaja Paavo Väyrynen: Vaalityötä videoilla

Julkaisin 26.4. blogin, jossa kerroin suunnitelmista eurovaalien kampanjan toteuttamiseksi. (On totuuden aika)

Kirjoitin kokemusten eduskuntavaaleista osoittavan, että myös maakunta- ja paikallislehtien toimintaperiaatteet ovat muuttuneet. Johtavien poliitikkojen järjestämistä vaalitilaisuuksista tehtiin aikaisemmin yleensä uutisjuttuja ja heitä haastateltiin. Nyt tämäkin julkisuus on vähäistä ja valikoivaa.

Tästä syystä ja vaimoni sairauden vuoksi kerroin ilmeisesti luopuvani laajasta maakuntakampanjasta ja turvautuvani kampanjassani pääasiassa sosiaaliseen mediaan, varsinkin videoiden käyttöön.

Ennen lopullista ratkaisua päätin kuitenkin selvittää, millaista näkyvyyttä vaalikiertueemme maakuntalehdissä saisi. Lähetin toimituksille kysymyksen:

"Erityisesti haluaisin tietää, millaista julkisuutta puolueen puheenjohtajat levikkialueellenne tullessaan lehdessänne saavat. Tehdäänkö vaalitilaisuuksista uutisjuttuja? Tehdäänkö tässä yhteydessä puheenjohtajien haastatteluja?"

Tulos oli paha pettymys. Useimmat maakuntalehdet ovat siirtyneet Helsingistä johdettujen mediatalojen ohjaukseen. Juuri mitään julkisuutta ei olisi saatavissa.

Leimallisesti maakunnallinen Keskisuomalainenkin vastasi:

"Kysyitte, miten hoidamme eurovaalien uutisoinnin Keskisuomalaisessa. Nojaamme uutishoidossa STT:hen ja omaan uutistoimitukseemme Uutissuomalaiseen. Lisäksi seuraamme keskisuomalaisten ehdokkaiden vaalikampanjointia. Puheenjohtajahaastatteluja emme Keskisuomalaisessa erikseen tee."

Laajalle maakuntakierrokselle on turha lähteä, kun sitäkään kautta ei olisi mahdollista saada näkyvyyttä tiedotusvälineissä. Niinpä on turvauduttava someen ja varsinkin videoihin.

Videokampanjaa valmistellessani kaivoin Youtubesta esiin viiden vuoden takaisia videoita. Olin ällistynyt, kun huomasin, että ehdokasnumeroni oli silloin sama kuin  nytkin, 210. Tätä en muistanut. Aikamoinen sattuma.

Maaliskuun alussa julkaistu kampanjan avaus (https://www.youtube.com/watch?v=HNLXnp0MsZs) saavutti lähes 53 000 näyttökertaa. Sitä voisi käyttää melkein sellaisenaan nytkin, mutta alussa mainittu maakuntakierros jää nyt lähes kokonaan toteuttamatta. Videon lopun mainoksessa esiintyvä kuningaspossu tuli mukaan sen vuoksi, että vuoden 2012 presidentinvaalien yhteydessä minusta tehtiin tämä Angry Birds -hahmo.

Kuningasmukeista tuli suosittu tuote. Ne saivat huomiota mediassakin. (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000749031.html)

Toisessa suositussa videossa haastattelin itse itseäni Suoharjun tilamme pihalla (https://www.youtube.com/watch?v=M_hju7tL5sg). Näyttökertoja kertyi noin 6000. Haastattelu on sisällöltään edelleen ajankohtainen.

Tämän videon idea perustui Subilla aikanaan esitettyyn ohjelmasarjaan Me, Myself and I, jossa haastattelin vieraita ja myös itseäni.

Haastattelun lopussa otin kantaa sen puolesta, että muiden jäsenmaiden pitäisi hyväksyä Britannian pääministerin David Cameronin ehdotukset unionin uudistamiseksi. Hänhän esitti, että päätösvaltaa tulisi palauttaa jäsenmailla ja estää unionia liiaksi puuttumasta jäsenmaiden asioihin.

Jos näin olisi menetelty, brittien enemmistö olisi äänestänyt EU:ssa pysymisen puolesta ja Brexit olisi voitu välttää. Ehkä vieläkin voidaan, jos järjestetään Tähtiliikkeen ohjelmassa (Eurovaaliohjelma) ehdotettu Hallitusten välinen konferenssi (HVK). 

Kolmas suosittu vaalivideoni oli lohdutuslauluni Jutta Urpilaiselle (https://www.youtube.com/watch?v=aEEp4S87iSw).  "Satumaa" -karaoke saavutti 43 000 näyttökertaa. Tämä oli katkera pala samoissa vaaleissa ehdolla olleelle Hannu Takkulalle, jonka ammattimiehen otteella tehty hieno musiikkivideo sai vain runsaat 1500 katsojaa.

Videon lopussa vihjasin, että voisin pyrkiä ehkä tangokuninkaaksi, ellen pääsisi äänikuninkaaksi. Lopetin:  "Miettikääpä sitä". En aivan päässyt, mutta tangolaulajan uraa en ole jatkanut.

Mietin parhaillaan, milaisia videoita nyt tuotamme. Hyvät neuvot ja vihjeet ovat enemmän kuin tervetulleita.

Parhaimmista palkitsen matkalla Brysseliin, jahka tulen sinne lähetetyksi.

Puheenjohtaja Paavo Väyrynen: Suomen ja Euroopan tulevaisuutta rakentamaan

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä oli eilen Ylen aamuohjelmassa Pirjo Auvisen haastateltavana.

Haastattelussaan Auvinen kysyi Sipilän kommenttia puolueen entisen kunniapuheenjohtajan ja europarlamentaarikon Paavo Väyrysen väitteeseen, että eurovaaleista tulee Keskustan Eurooppa-politiikan pesänselvitys. (Blogi 25.4.2019)

Sipilä vastasi: ”Ei semmoista keskusteluakaan meillä käydä. Meillä on erittäin yksimielisesti tehty eurovaaliohjelma.” Kun Auvinen kysyi, eikö Sipilä tunnista näitä ristipaineita puolueen sisällä, Sipilä vastasi: ”En todellakaan”.

Juha Sipilän haastattelu toi elävästi mieleen viiden vuoden takaisen Keskustan valmistautumisen vuoden 2014 eurovaaleihin. Olen kertonut siitä seikkaperäisesti kirjassani Eihän tässä näin pitänyt käydä. Kirja on luettavissa kotisivuni sähkökirja-arkistosta. (Sähkökirjat)

Näissä eurovaaleissa Keskustan ohjelma on puhtaan federalistinen. Puolue suhtautuu kritiikittömästi globalisaatioon ja ylikansalliseen yhdentymiseen.  Keskusta mm. ajaa euroalueen syventämistä ja EU:n kehittämistä sotilasliitoksi, puolustusunioniksi. Kannattaa lukea. (Keskustan eurovaaliohjelma)

Seitsemän tähden liike on julkaissut tänään oman eurovaaliohjelmansa. (Tähtiliikkeen eurovaaliohjelma) Sitä sopii verrata Keskustan ohjelmaan. Keskustan ja Tähtiliikkeen ohjelmat edustavat monessa suhteessa Eurooppa-politiikan ääripäitä.

Tähtiliikkeen mielestä Euroopan unionissa on kutsuttava koolle hallitusten välinen konferenssi (HVK), jossa sovitaan päätösvallan palauttamisesta jäsenmaille ja läheisyysperiaatteen tiukasta noudattamisesta unionia kehitettäessä.

Muun muassa alue- ja maatalouspolitiikassa päätösvaltaa tulee meidän mielestämme siirtää jäsenmaille ja luopua siten turhasta byrokratiasta ja rahan kierrättämisestä unionin kautta. Päätösvalta omien luonnonvarojen käytöstä ja alkuperäisen luonnon suojelemisesta tulee palauttaa jäsenmaille.

Vaadimme, että Unionia on kehitettävä itsenäisten kansakuntien yhteisönä. Jos unionissa edettäisiin tähän suuntaan, Britannia saattaisi pysyä sen jäsenenä. Joka tapauksessa tällä tavoin voitaisiin edesauttaa uuden suhteen rakentamista EU:n ja Britannian välille.

Jos Brexit toteutuu ja johtaa siihen, että muut Pohjoismaat eroavat unionista, Suomen tulee mielestämme seurata mukana. Tällöin Euroopan talousalueen puitteisiin voitaisiin muodostaa Pohjolan yhteisö.

Ehdotamme, että Euroalue on hallitulla tavalla purettava joko siten, että kaikki jäsenmaat ottavat euron rinnalla käyttöön kansalliset valuutat tai siten, että osa jäsenmaista eroaa. Jos tällainen mahdollisuus avautuu, Suomen tulee mielestämme käyttää sitä hyväkseen ja palauttaa taloudellinen itsenäisyytensä.

Tähtiliike ei hyväksy Euroopan unionin kehittämistä sotilasliitoksi eikä sotilaalliseksi suurvallaksi.

Perussuomalaiset on muutoin lähellä Tähtiliikettä, mutta EU:n puolustusulottuvuuden kehittämisessä se on samoilla linjoilla Keskustan kanssa.    

Tähtiliike onkin ainoa puolue, joka eurovaaleissa puolustaa johdonmukaisesti Suomen itsenäisyyttä ja puolueettomuutta ja joka ajaa tinkimättömästi Suomen kansallisia etuja.

 

 

 

 

 

 

Puheenjohtaja Paavo Väyrynen: Muutokseen on nyt pyrittävä presidentinvaalien kautta

Valmistautuessani vuoden 2011 eduskuntavaaleihin julkaisin teoksen Huonomminkin olisi voinut käydä.

Vaaleissa Keskusta koki siihenastisen historiansa suurimman vaalitappion. Minäkin menetin eduskuntapaikkani.

Eduskuntavaalien jälkeen tarjouduin puolueen ehdokkaaksi vuoden 2012 presidentinvaaleissa. Kampanjaani liittyen julkaisin kirjastani uusintapainoksen, johon sisältyi kaksi täydentävää lukua. Teos on luettavissa kotisivuni sähkökirja-arkistosta ( Sähkökirjat ).

Uusintapainoksessa kommentoin eduskuntavaalien tulosta:

"Yön yli nukuttuani aloin nähdä vaalituloksessa myös hyviä puolia. Saatoin sanoa taas, että huonomminkin olisi voinut käydä."

Saman voin todeta vuoden 2019 eduskuntavaalien tuloksesta.

Jos Tähtiliike olisi päässyt muiden eduskuntapuolueiden rinnalla mukaan niille järjestettyihin television vaaliohjelmiin, olisimme voineet tavoitella jopa kymmentä eduskuntapaikkaa. Olisimme saattaneet nousta hallituspuolueeksi, ja kilpailla vuoden 2023 eduskuntavaaleissa asemasta Suomen suurimpana eduskuntapuolueena.  

Televisio-ohjelmissa toteutetusta syrjinnästä huolimatta uskoimme saavamme edes yhden paikan Uudeltamaalta.

Nyt voin todeta: onneksi emme saaneet. Onneksi en tullut valituksi eduskuntaan.

Olisin ollut sidottu tiukasti eduskuntatyöhön, mutta vaikutusvaltamme ja medianäkyvyytemme olisivat olleet olemattomat, kuten kokemuksemme edelliseltä eduskuntakaudelta osoittivat.

Kun en tullut valituksi eduskuntaan, asemani eurovaaliehdokkaana selkiintyi. Jos tulen valituksi, otan paikan vastaan ja hoidan sitä seuraaviin eduskuntavaaleihin saakka, jolloin aion olla ehdolla eduskuntaan ja tulla valituksi sinne.

Viime vuosien kokemukset osoittavat, että minun on muutettava sitä strategiaa, jolla pyrin vaikuttamaan Suomen, Euroopan ja ihmiskunnan tulevaisuuteen.

Kun päätin Keskustan politiikkaan perin juurin pettyneenä perustaa uuden puolueen, ajatukseni oli muuttaa Suomen politiikan suuntaa parlamentaarisen järjestelmän kautta.

Tästä syystä olin hyvin vastahakoinen osallistumaan vuoden 2018 presidentinvaaleihin. Ne olivat kuitenkin rohkaiseva kokemus. Sain kansanliikkeen tuella vahvemman kannatuksen kuin suurten puolueiden, Keskustan ja SDP:n, ehdokkaat.

Kun minulta on kysytty, aionko olla ehdolla vuoden 2024 presidentinvaaleissa, olen vastannut, että tavoittelen mieluummin pääministerin paikkaa vuoden 2023 eduskuntavaaleissa.

Eduskuntavaalit murskasivat nämä mahdollisuudet.

Suomen poliittinen järjestelmä on kehittynyt yllättävällä tavalla.

Uuden perustuslain uskottiin johtavan siihen, että pääministeri johtaisi selkeästi Suomen sisä-, Eurooppa- ja ulkopolitiikkaa. Tasavallan presidentistä piti tulla lähinnä representatiivinen figuuri.

Uuden perustuslain voimaantulon jälkeen Suomessa on ollut heikkoja hallituksia ja pääministereitä. Näissä oloissa presidentti-instituutio on kehittynyt aivan toiseen suuntaan kuin uutta perustuslakia kirjoitettaessa ajateltiin. Sama suunta näyttää jatkuvan.

Kun Suomen politiikan suunnan muuttaminen ei onnistu eduskuntavaalien ja parlamentaarisen järjestelmän avulla, siihen on pyrittävä presidentinvaalien kautta.

Niinpä aion asettua ehdolle vuoden 2024 presidentinvaaleissa - sillä edellytyksellä tietysti, että terveyteni ja työkykyni säilyvät hyvinä.

Joka tapauksessa aion olla Tähtiliikkeen ehdokkaana vuoden 2023 eduskuntavaaleissa.

Kolmen viikon kuluttua ratkeaa, pääsenkö vaikuttamaan Euroopan parlamentin kautta Suomen, Euroopan ja ihmiskunnan tulevaisuuteen. Jäsenyys tarjoaisi hyvät puitteet muullekin poliittiselle toiminnalle. Voisimme osallistua myös kuntavaaleihin.

Jos tätä mahdollisuutta ei avaudu, voin käyttää enemmän aikaa poliittiseen toimintaan kotimaassa ja keskittyä valmistelemaan eduskunta- ja presidentinvaaleja.

 

Puheenjohtaja Paavo Väyrynen: Taitetusta liukuvaan indeksiin

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne toisti vappupuheessaan lupauksensa, että pieniä työeläkkeitä korotetaan 100 eurolla. Tarkkaavaiset kuulijat tosin huomasivat, että Rinne ei nyt antanut lupausta, vaan puhui vain tavoitteesta.

Olen ihmetellyt, kuinka Rinne lupauksensa tai tavoitteensa teknisesti toteuttaisi. Tarjoan hänelle tässä apua.

Työeläkkeiden korottamisessa siirryttiin 1990-luvun puolivälissä niin sanottuun taitettuun indeksiin.

Aikaisemmin työeläkkeitä korotettiin indeksillä, jossa otettiin puoliksi huomioon elinkustannusten nousu ja puoliksi palkkojen nousu. Uudessa järjestelmässä eläkkeitä korotetaan indeksillä, jossa elinkustannusten nousulla on 80 prosentin painarvo ja palkkojen nousulla 20 prosentin painoarvo.

Taitetun indeksin vuoksi työeläkkeiden kehitys jää entistä enemmän jälkeen palkkojen kehityksestä. Lisäksi euromääräiset eläke-erot kasvavat, kun kaikkia eläkkeitä korotetaan samalla prosentilla.

Eläkeläiset ovat vaatineet paluuta aikaisempaan indeksiin, jossa elinkustannusten ja palkkojen nousulla oli sama painoarvo. Tätä eläkeyhtiöt ja useimmat eläkeasiantuntijat ovat vastustaneet sanomalla, että tämä muutos vaarantaisi tulevien eläkkeiden rahoituksen.

Hyvä kompromissi voisi olla, että siirryttäisiin taitetusta liukuvaan indeksiin. Tällöin pienimpiä työeläkkeitä korotettaisiin nykyistä edullisemmalla indeksillä, mutta suurimpien eläkkeiden korotuksissa siirryttäisiin kansaneläkeindeksiin. 

Edellä esitetty muutos eläkeindeksiin korottaisi vähitellen pienimpiä eläkkeitä Rinteen lupaamalla tavalla. Samalla eläke-erot kaventuisivat.

Kelpaisiko tämä Sinulle, Antti Rinne?